20530224-normal.jpg

Tuo yläpuolella kuva on Cherbourgin sateenvarjot elokuvasta, joka on yksi minun lempielokuvistani. Se on musikaali, joka on laulettu kokonaan ranskaksi. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta se toimii todella hyvin. Minä kyllä tykkään hirveästi musikaaleista muutenkin Minusta ranskan kieli on myös hirmu kaunis. Minä koetan opetella puhumaan sitä hyvin. 

Minä ajattelin tähän väliin kertoa vähän poikaystävästäni. Se on aika kiva. Sillä on tuiman näköinen katse. Mutta sillä on vaan ehkä raskas otsa. Minä olen tehnyt sille joskus kasvohieronnan. Mistähän lie Kauneus & terveys lehdestä ohjeen joskus olen opetellut. Sen jälkeen sen katse on vähän aikaa virkeämpi. 

Me ollaan seurusteltu reilut parisen vuotta. Aika on mennyt tosi nopsaan. Minä muutin käytännössä aika pian sen luo. En oikein tykännyt mun solu-asunnosta. Se oli nimittäin aika kolkko ja metsän keskellä. Bussitkaan ei sinne kulkenut enää yöllä. Niin minä sitten aloin majoittua enemmän ja enemmän sen luokse. Kotiuduin kuulemma nopeasti. Nakersin joskus luomukaalia keittiössä pimeässä, jakkaran päällä. Se oli sen mielestä hauskaa. Silloin kuulemma huomasi, että olin lopullisesti kotiutunut. 

Ei meidän oikein tule riideltyäkään. Minusta ei ole oikein kivaa riidellä, koska silloin jos olevinaan "mököttää", ei voi yhtäkkiä alkaa höpöttää jostain aiheesta, saati sitten halata. 

Pari päivää sitten pidettiin pienet "kehityskeskustelut". Keitin meille vihreää teetä, etsin kaapista tummaa suklaata, laitoin valot kiinni ja sytytin kynttilän. Poikaystävä sanoi, että meidän pitäisi käydä enemmän kaupungin huvituksissa. Vaikkapa taidenäyttelyissä ja elokuvissa. Minusta se oli hyvä idea. Nykyään ollaan liian usein jämähdetty sisälle katsomaan televisiosta Yle areenan dokumentteja tai sitten tietokoneelle tekemään omia juttuja.