Nonniin, nyt tein sitten ison virheen. Olen monta viikkoa elellyt unohtaen tyystin, että minulla on herkkä vatsa ja nyt sitten on aika "maksaa" tästä unohduksesta. Maha on nyt onnistunut aika mallikkaasti pilaamaan tämän kuluneen viikon täällä. Onneksi ensi viikolla tulee vieraita Suomesta luontaistuotelääkkeen kera. Kyllä harmittaa tämä tilanne. Maailma näyttää nyt aika harmaalta (itseasiassa sääkään ei juuri nyt suosi). Aika synkeät ajatukset liikkuvat päässä tällä hetkellä. Toisaalta niiden taustalla voi myös olla se, että en ole harrastanut liikuntaa täällä juuri lainkaan.

Toisaalta ihmiset täällä piristävät minua. Yhtenä synkeänä iltana löntystin alakertaan nappaamaan pientä iltapalaa. Siellä sattui olemaan yksi mukava poika, joka kysyi kuulumisia. Hänen vilpitön hymynsä piristi.

Joskus kerron hänelle lyhyesti huolistani, niin kuin nyt tällaiselle puolitutulle kerrotaan. Hän on ihanan kannustava. Toisaalta äsken sain "terapiaa" muiltakin talon asukkailta. On paljon asioita, joista voin olla kiitollinen. <3