images?q=tbn:ANd9GcRpW6Fe5JD5JvclCoowVcx

Sillä hetkellä minä en ajatellut.

Minä menin keittiöön, otin iltapalaa.

Minulla oli sellainen olo, 

etten halunnut olla toisten seurassa.

Sitten keittiöön tuli yksi talon asukas.

Olimme juuri aloittamassa keskustelua.

Tavanomaista, lyhytsanaista. 

Mitä kuuluu. Hyvää. Entä sinulle? Minullekin kuuluu hyvää.

* * *

Sitten minulle tuli sellainen olo, 

että ei.

Nyt minä puhun syvällisiä.

Ja minä aloin puhua.

Minä vuodatin sieluni auki.

Minä kerroin haaveistani, unelmistani.

Ja niin me keskustelimme.

Jotkin asiat poikkesivat aatoksissamme.

Jotkin asiat eivät. 

Tunnistettavia piirteitä löytyi.

Tuntui hyvältä jutella hetken aikaa ihmisen kanssa, jolla oli samanlaisia aatoksia elämästä.

Jälleen kiitollisuuden tunne nostaa päätään.

* * *